sunnuntai 26. elokuuta 2012

Flores-Lombok-Java

Yökaveri
Noni reissu heitetty! Olipas kivat 2 viikkoa, mutta ens kerralla en lähde yksin...  Parempi olla toinen matkassa jakamassa kuluja, esim maksoin hotelleista periaatteessa 2hlö hinnan ja valvomassa yöllä miun kanssa kun eläimet riehuu terassilla.. En yleensä liikkunut enää ulkona pimeän tultua, muuten ei pelottanut muut kuin muurahaiset ja gekot! Jotka muuten pitää ihan tosi kovaa ääntä....

Mutta siis ekana matkustin Labuan Bajoon (balin kautta,enkä tajua miksen jääny sinne pariksi päivää..) joka on pienehkö kalastajakylä Flores-nimisellä saarella. Siitä povataan seuraavaa lombokkia tai balia enkä ihmettele yhtään!! Yksi kauneimmista paikoista jossa oon tähän mennessä käyny. Autioita rantaa, ystävällisiä ihmisiä ja ennenkaikkea hyvää ruokaa!





1 koneen menevä kenttä...




 Labuan Bajo on enimmäkseen sellanen läpikulkupaikka, monet jatkaa matkaa lombokille 3pvän laivareissulla jolle itekkin yritin mutta enpä mahtunut mukaan. Ihan vinkkinä ei ehkä kannata varata lentoja/majotusta kokoajalle etukäteen,  pystyy sitte paikanpäällä tsekkailemaan miten ja millon jatkaa matkaa ja minne. Mulla oli kaikki varattuna ja ihan hyvä vain kun olin yksin liikenteessä ja varsinkin kun koko Indonesia oli samaan aikaan lomalla.. Itsenäisyyspäivä ja Ramadanin loppuminen sattui vierekkäin eli pitkä loma. Jakarta oli kuulemma miun poissaollessa hyvinhyvin tyhjä! Eli lomakohteet oli taasen täynnä. Mutta ens kerralla vois kokeilla olla varaamatta kaikkea etukäteen.

Mutta aika kului tuolla oikein mukavasti, ekat päivät meni ihan rentoillessa ja toipuessa töistä :D Sitten päätin lähtee käymään viereisellä Rinca-nimisellä saarella. Se ja Komodo saari on kuuluisia niistä dragoneista. Käytiin ihmettelemässä niitä ja tulomatkalla pysähdyttiin snorklaamaan.



Siesta

:D





Maisemat oli matkalla kyllä kohdallaan... Ja kohdallaan oli myös ihmiset, aivan äärettömän ystävällisiä ja voi vaan kuvitella, miten niilläkin elämä voi olla hankalaa kun ei mitään rikkainta kansaa ole ja monet asuu todella vaatimattomasti..




Pojat ei meinannu pysyy housuissaan eikä kuvassa..


Traditionaalinen raippaleikki ja kuvaan kuuluva käsi

ja kalat kuivuu



Matka jatkui viikon päästä Lombokille, jossa kävin kuukausi sitten. Ei mitään uutta siis. Kävin Gili T:llä ja päätin vuokrata pyörän ja ajella saaren ympäri. Ihan kiva idea teoriassa, mutta kun tie on pelkkää hiekkaa niin eihän siitä ajamisesta tullut mittää.. Moni muukin päätti kokeilla ajaa ja vaihdettiinkin kaikkien vastaantulijoiden kanssa "Is there more sand?" "Yep" - keskustelu. Ja takaspäinhän ei tietenkään voinut kääntyä B-)


ilmeisesti miellyttävät puskat kaikille eläimille


Lombokin jälkeen vika etappi oli Surabaya Itä-Jaavalla sijaitseva kaupunki. Siitä ei sen enempää muutakun että ei kannata mennä!  Ei mittää nähtävää, paitsi House of Sampoerna eli tupakkatehdas jossa valmistetaan Indonesialaista neilikkatupakkaa. JA tietysti johtuen paikallisten lomasta, tupakkatätit oli myös lomalla! Katoin sitten vain videon miten sitä tupakkaa kääritään.. Aika mielenkiintosta, varsinkin kun välineet on peräisin joltain 50-luvulta.  Surabaya on kans läpikulkupaikka, sieltä pääsee helposti veneellä Balille ja muuallekin.. Tästä vois päätellä että kaikki tiet vievät vissiin Balille?

2 viikkoa meni tosi nopeasti ja onneksi ei mitään suurempia ongelmia tullut vastaan.. Nyt ois sitten enää viikko jäljellä Jakartassa!!  Tuntuu että niin monta paikkaa on vielä näkemättä, vaikka jonkin verran tulikin reissailtua tuntuu ettei silti tarpeeksi. Mutta rahaa pitäisi olla enemmän ja aikaakin. Eli voin sanoa että palaan varmasti vielä Indonesiaan. Tänne on "helppo" tulla kun tietää jo vähän kulttuurista ja kieltäkin.. tosin unohdan varmaan kaiken suurella vaivalla oppimani kun pääsen Suomeen...

maanantai 6. elokuuta 2012

Maanantai

Lähti muuten viimenen työviikko käyntiin. En vielä usko tätä todeksi, mutta ei kyllä haittaa yhtään ettei edessä oo yhtään maanantaita!

Viikonloppuna olin vapaaehtoisesti töissä. Meillä on remppa käynnissä joten siellä joku joutuu päivystämään. Muuta tavallisuudesta poikkeavaa ei tässä olekkaan tapahtunut. Salikortin irtisanoin ja ajoitan lenkkini niin että kerkiän kello kuuden kekseille... .. . Niin tässä viimeviikkoina on tullut syötyä hyvin (ihan kun ei aikaisemmin....) Meidän lähellä on aivan loistava meksikolainen, jossa on lounasbuffet.. Pääsin kokeilemaan myös überhienon hotellin lounasbuffetin, joka on yks elämäni parhaimmista kokemuksista.. näin ruuallisesti katsottuna. Sushia, ankkaa, JUUSTOJA vaikka mitä. JA ne jälkiruuat.. Oon yrittäny opetella buffetkäyttäytymistä ja tälläkertaa kohtaloksi koitui jälkiruoka.. Mutta kamoon siellä oli vadelmia! Pääsin myös maistamaan libanonilaista (buffet..) ruokaa joka yllätti totaalisesti. Hummusta, kebabia, pitaleipää yms. Tää menee kyllä ehdottomasti top3 näissä buffetkokemuksissa. Jos joku laskee monta kertaa oon kirjottanut sanan buffet saa keksin.

Ei hitto, ois pitänyt suoraan perustaa joku ruokablogi. Ei huolta, minä en kokkaa, enkä pilko tai palottele vaan muut tekee sen miun puolesta. Nautin vaan muitten tekeleistä :D Enpä ole muistanu ees ottaa kuvia näistä elämäni huippuhetkistä. Niin ehkä keskityin vain kippaamaan ruokaa lautaselle, yrittäen samalla keskittyä miun taktiikkaan; alkuruoka-pääruoka-jälkkäri. Mitään ei saa käydä lisää, koska kaikkea pitää maistaa. Kannattaa juoda vain vettä, muu täyttää mahaa.. Okei, hankin elämän heti huomenna.. Tai ehkä vasta lauantaina koska sitten alkaakin miun reissu ja loma!! Katotaanhan mitä siitäkin tulee, tää varaus- ja matkasuunnittelu ei oo kyllä helppoa, vaikka luulis.

Ainiin, tein viikonloppuna korvapuusteja. Niistä tuli aika hyviä. Ja isoja. Ei mulla muuta. HEIPPA!



kotikulmilla

ilosaaren aikaset varpaat



nykyiset maisemat

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Lähtölaskenta ja liskoja

Se ois muuten 13 päivää enää töitä jäljellä ja sitten pääsen vihdoin omalle pakettimatkalle, jonka omin pikkukätösin paketoin! Pysyn sittenkin Java-Bali-Lombok-Flores akseilla, keski Indonesiassa, vaikka kauempanakin olisi vaikka mitä.. Pitää ottaa huomioon että lähden yksin ja länsimaalaisena naisena, joten sain neuvon pysyä näissä ns. turistikohteissa. Ja muutenkin kauemmas vaatisi pidempää suunnittelua (ja rahaa) jota (kumpaakaan) mulla ei ole. Tosin mistään säästöbackpacking reissusta tässä ei ole kysymys, varasinhan itselleni 4 tähden hotellit :D Ja luultavasti rinkkaani en jaksa kantaa muutenkaan..

Paketoin tän reissun lentoja ja hotelleja myöten, koska nyt on meneillään Ramadan, eli kuukauden paasto. Sen jälkeen vietetäänkin Idul Fitri juhlaa joka sattuu pidentämään viikonlopun eli kaikki lähtee lomalle.. Joten en halua nukkua rannalla enkä herne patjan alla ja muutenkin kiva että kaikki on valmiina. Btw, tuolla Komodolla voi nähdä tälläsiä dragoneja... Kiva, en taida tuolla vierailla kun kerran kilpikonnakin aiheuttaa paniikkia..


Mulla tapahtui taas maisemanvaihdos, viimeinen sellainen. Vähän aikaa menee taas tottuessa, mutta Jakarta alkaa tuntua "kodilta". Alussa saastuneisuus ja kuumuus tuntui suorastaan ylitsepääsemättömältä, mutta "kaikkeen tottuu", niin kun ollaan hoettu kokoajan. Todellakin moneen asiaan tottuu; muistan katsoa ylittäessä tietä vasemmalle (vasemmanpuoleinen liikenne) ja mennä rullaportaita oikeaan suuntaan, kun nekin on väärinpäin. Hanasta ei tule vahingossakaan juotua vettä ja vessapaperit pitää heittää roskiin... Hyvää informaatiota teille :-)) Ainoa asia johon en edes halua tottua on kierrätys. Tai sen olemassaolon puuttuminen. Kaikki vaan samaan säkkiin ja heivataan takapihalle ja poltetaan. Tulipa ikävä biopusseja <3

Mutta samalla Jakartassa on paljon sellaista mitä Suomessa ei niinkään ole. Esimerkiksi maidit. No täähän on enemmän aasialainen ilmiö, kuin Jakartan oma juttu. Mutta on tavallista että joka kodissa on kotiapulainen, tarvittaessa myös lastenhoitaja ja autokuski. Missä minä oon asunut on käynyt maid 3 krt viikossa siivoamassa, pesemässä pyykit ja tiskaamassa. Jos haluaa niin ne käy myös kaupassa ja tekee ruokaa, mutta se osa ollaan itse hoidettu. Kotiapulaiset on tosi edullisia, johtuen palkkatasosta täällä. Kokeneet ja englantia puhuvat maidit tietää tosin arvonsa ja saavat vähän parempaa palkkaa, joka meille on aivan naurettava hinta.

Suurinosa paikallisista on muslimeja ja se tarkoittaa että tasaisin välimatkoin löytyy moskeija joka huutaa tasatunnein. No ei ihan, mutta melkein.. Nyt ramadanin aikana oon heränny yöllä klo 2 heidän rukouskutsuun, mutta onneksi jäljellä on enää 1kk.... Mutta niin, muslimit kun ei käytä alkoholia niin sen myötä tulevia lieveilmiöongelmia ei ole. Jotenkin tuntuu turvallisemmaltakin kun ei ole humalaisia örveltämässä ja liikenteessäkään ei tapahtu onnettomuuksia sen takia.

Mutta suosittelisin niille, jotka aikoo muuttaa uuteen kaupunkiin vähän googlettemaan paikkaa. Itsehän en sitä juuri tehnyt, vaan lähdin aika openminded. Ei tuu ennakko-oletuksia eikä pety ehkä niin helposti. Tosin poikkeuksena jos suomi24.fi tai kaksplussan keskustelupalstalla 90% on sitä mieltä että Kouvola on paska paikka niin se varmasti myös ON.





perjantai 13. heinäkuuta 2012

Loma lombokilla

Hiphei! Kerrytetyt vapaapäivät mahdollistivat reissun Lombokille viimeviikolla, ja mikäs sen parempaa kun oli matkaseuraakin. Äiti ja veli tulivat käymään suomituliaisineen. Eipä ole metukkaruisleipä varmaan ikinä maistunut niiin hyvälle. Siihen kylkeen vielä fazerinsinistä ja juhlamokka sumpit niin avot! Ekana kun palaan kotiin kävelen jääkaapille ja teen ruisleivän JUUSTOLLA ja juon vissyä!! JA tää "mitä syön ekana kun pääsen kotiin "lista saa jatkoa varmasti piakkoin :D

Ja lomallahan tuli tunnetusti syötyä, mitäs sitä muutakaan tekisi... No mutta oltiin suht aktiivisia lombokilla (joka on muuten balin viereinen saari), käytiin päiväretkillä vesiputouksilla ja Gilinsaarilla. Tämä vesiputousretki sisälsi soft-trekkaamista eli piti nousta paaaljon rappusia ja kävellä virtaa pitkin kun polkua ei ollut keskellä viidakkoa. Vähän sellanen temppurata melkein ? :D No mutta siitä selvittiin ja käytiin pulahtamassa suht viileässä putouksessa. Nimeähän en tietenkään muista.

Reissu Gilin saarille oli kyllä aivan loistava! Suosittelen lämpimästi. Lombokin saaren kyljessä on 3 pienempää saarta Gili Trawangan, Meno ja Air. Ajettiin tuntinen botskilla ensin Gili T:lle ja tsekkailtiin vähän saarta ja uitiin (se on isoin ja sieltä löytyy menoa, turisteja myös aika paljon). Meno jätettiin välistä koska se on hiljaisempi saari ja suunnattiin Airille jossa pääsin kokeilemaan ekaa kertaa elämässä snorklausta. Kivaa! Tosin en uskaltanut yksin, koska pelkää haita.. ja kaloja.. Paljon siellä uiskenteli värikkäitä pikkukaloja ja nähtiimpä jopa kilpikonna! Sitä pelästyneenä ( siis sehän voi purra??) vähän panikoin ja ilouimari suuntasi suht ripeällä vaparilla rantaan... Eh..  Mutta nää saaret tuntu paratiisimaisemmilta, kun siellä ei ole autoja eikä mopoja.

Lomahan menee aina liian nopeasti ja arki löi vastaan mahakipuineen ja tulihan se flunssakin sieltä, olihan tästä jo liian pitkä aika terveenä olla :)) Mutta enää 3 viikkoa töitä ja sen jälkeen viimeistä kertaa reissuun ( ja yksin), mutta voi olla etten lähde yhtään minnekkään kun en osaa päättää minne menisin.. Vinkkejä kiitos! tai jos joku vois järjestää sellasen 2vko reissun mulle valmiiksi niin olisin tosi kiitollinen :)

Lehmät on lombokille ku kengurut ausseille..













Tanssifestarin kulkue vautsi


Gilit pilkottaa sieltä 

ja kauhukahvasta ote


puolikas adonis





uudet frendit...





lauantai 30. kesäkuuta 2012

Puolivälimittaus

Taidan olla jo puolenvälin paremmalla puolen, koska jäljellä enää 2kk ja yksi päivä! Ja töitä enää 22 päivää. Nopeasti se aika menee.. Ha jos saisin pennin joka kerta kun lausahdan tuon olisin aika rikas jo!

Rahasta puheenollen, näin puolivälimittauksen hengessä, alkaa huoli taloudellisesta pärjäämisestä kasvaa. Alkukuukausien aikana tuli käytettyä huolettomasti rahaa ja eihän nuo reissutkaan ilmaisia olleet. Otsakorpi muisti minua pienellä summalla, kiitos siitä, mutta olisin odottanut vähän enemmän, koska tuo summa ei kata edes lentoja tänne. Mutta helpottaa ainakin vähän!

Mutta suurin menoerä täällä on ruoka. Paikalliset ruokalajit on huomattavasti halvempia kuin länsimaalaiset, etenkin kaikki terveellinen on kallista. Riisiähän täällä viljellään paljon joten se on halpaa. Indonesialainen nasi goreng eli paistettu riisi on suosituin ruokalaji maksaen 2-3e. Riisin kanssa on kanaa ja vihanneksia sekä yksi paistettu kananmuna. Ainiin ja crackersseja esim. katkaravuista tehtyjä vähän niinkuin sipsejä? Mulle tämä ruoka maistuu ( no mikäpä ei? ), vaikka näyttääkin vähän.. hassulta. Laiska kuvaaja  muuten googletti teille kuvat!


Toinen hassu juttu on kahvi. Koska täällä tuotetaan valtavasti kahvia, eri laatuja on vaikka kuinka. Itsehän olen juonut pikakahvia kun ei ole sopivaa keittovälinettä :D Meidän perus mokkamastereita ei juurikaan käytetä. Ja niin outoa kuin se onkin, kahvipavut kasvatetaan täällä, mutta ne lähetetään Italiaan jauhettaviksi josta ne palaa Indonesiaan mm. Illy -espresson muodossa. Niin ja unohtamatta Starbuckseja joihin on aina jono..

Ja koska nyt pääsin vauhtiin lempiaiheestani ruuasta... Voisin jatkaa näin  puolivälimittauksen hengessä myös, että nyt on alkanut löytää enemmän enemmän kivoja juttuja täältä kuin alussa. Yksi niistä on hedelmät. Täältä saa jos jonkinmoista eksoottista hedelmää ja tietää että ne on varmasti tuoreita. Hintakaan ei päätä huimaa (jos pilkkoo ja kuorii ne itse. ELI minun hommaa selkeesti!!) Lemppareita on mango, papaija sekä uus tuttavuus dragonfruit! Maistuu vähän kiivimäiseltä ja on kuulemma superfoodia :)
Saa valkoista tai punaista!
Durian
Maistamatta on vieläkin hedelmä nimeltä Durian. Se kuulemma jakaa ihmiset kahtia vähän niinkuin homejuusto, johtuen todella voimakkaasta hajusta. Maku on kuulemma vaniljan ja sipulin yhdistelmä. Toiset on hulluna ja toiset ei voi sietää. Jakartaa kutsutaankin Durianiksi, hahah enpä ihmettele! Itse hedelmä painaa aika paljon ja kuori on piikikäs. Jos tuollasen hedelmän alle joutuu kun se tippuu puusta niin ei käy hyvin.. Moniin ostoskeskuksiin ja hotelleihin ei saa tuoda tätä hedelmää juuri sen hajun vuoksi.

Kiva juttu on myös aurinko, joka on suonut loistavat olosuhteet rakkaalle harrastukselleni - ruskettumiselle! Sitähän on kuin uusi ihminen kun on saanut maata viikonloput altaan reunalla. AH, täällähän viihtyy!

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Maisemanvaihdos

sadetoimistopäivä
Eletään jänniä aikoja, tai ei oikeastaan edes eletä, eikä kyllä aikaisemminkaan :D Mutta oon nyt asunut uudessa osoitteessa toista viikkoa. Maisemat on siis vaihtunut, tosin en niitä ehdi päivisin tuijottelemaankaan..  Kuitenkin samoilla huudeilla edelleen. Toimistossakin remppa käynnissä, saan muuttaa ja tuo sadenäkymä vaihtuu. Muuten, tuolla vihreällä kaistaleella heinikkoa kirmaa vuohia.. Ei sillä, että kattelisin niitä päivät pitkät kun pitäis tehdä töitä. eh.. No ei!

Tää onkin vähä parempi paikka auringon suhteen. Ja ihme kyllä, täälläkin on viikonloppuisin paistanut aurinko! Rusketusta kiitos, muutenhan oon tullut tänne ihan turhaan... Nojoo, mutta kiva ettei aina tarvitse lähteä Balille hakemaan sitä aurinkoa. Btw, Lombokille seuraavaksi kun lomapäivät on tienattu :-)) Ja vieraita saapuu!

Suomessa vietetään ilmeisesti Juhannusta, täällä ei tunnu missään, eikä näy. Oikeastaan ei edes haittaa, tää menee samaan sarjaan vapun kanssa, että ihmisillä on vaan hyvä tekosyy juoda monta päivää. Mutta totta puhuen mieluusti olisin kyllä nyt Suomessa silti, onhan siinä.. sitä jotain. Juhannustaikaa? Yötön yö ja itikat...

Se uus maisema, eli Ritz ja sen leirintäalue..
Uusia juttujahan pitää aina kokeilla, niin käytiin mm. hieronnassa. Maksoi vaivaiset 10e ja 3 tuntiahan siellä meni, mutta en tajua miksi kukaan ei kertonu että se SATTUU? Mustelmat etureisistä on vasta nyt haalenneet.. Käytiin myös nopeasti pyörähtämässä Thailand messuilla, ei oltu ehkä kohdeyleisöä. Vedetiin ruokamaistijaiset napaan ja lähettiin läheiseen ostoskeskukseen vaatekaupoille, olihan alet käynnissä :))

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Se on muuten kesäkuu jo!

batiikkia tulossa
Elossaan ollaan! Tai minä, en puhu itsestäni monikossa. Viimeviikot on kyllä sujahtanut ohi kuin veeärrän pikajuna, kun jättää kiertämättä Kouvolan kautta.

Sain viikoksi taas kaksi vierasta, toinen mieluisa ja toinen ei. Toinen oli Lasse ja toinen flunssa. TAAS! Luultavasti ilmastointi aiheuttaa tämän reaktion ja voitteko kuvitella; kun saavuin Balille mulla oli KYLMÄ! Tuuli oli aika navakka ja en tietenkään pakannut pitkää paitaa mukaan. Eihän sitä Indonesiassa tarvitse (muutakun sisällä.. ilmastointi<3) Tänään toinen vieras lähti takas Suomeen ja alan valmistelemaan aamukampaa omaan kotiinpaluuseen. Jos löydän kamman. Ihana Taijahan kotivärjäsi tukkani hammasharjalla kun en löytänyt kampaa. Mutta lopputulos oli loistava!



kaakao

Viimeviikkoihin on mahtunu enemmän kun varmasti viimeiseen puoleenvuoteen! Käytiin toukokuunlopulla Lassen ja Taijan kanssa Balilla ruhtinaalliset 5 päivää. Lomaan mahtui rannalla makoilua, 1kpl meressä dippaus, yöelämän tsekkaus, privaattiretki Ubudiin (saatiin oma opas ja kuski..) jossa käytiin ihastelemassa mm. vesiputousta ja apinametsää (monkey forest). Päästiin myös kahviplantaasille, vaikka uskon että se oli huijausta.. mutta siellä valmistettiin kopi luwakia, joka on kallein kahvilaatu. Se tehdään sivettikissan kakasta. Kun se on siis eka syönyt kahvinpapuja. Ajjaij hyvvää oli! Käytiin myös katsomassa perinteikäs hinduteatteriesitys, jonka loppuhuipennuksena eräs jamppa pyllähti nuotioon, tarkoituksella. JEA, mikä meininki! Sen jälkeen päästiin rantaravintolaan syömään seafoodia. Flunssa alkoikin jo tuntua kurkussa ja nälkä mahassa. Viimeisellä lusikallisella nielaisin sitten kalanruodon joka mukavasti tarttui turvonneeseen kurkkuun. Samaan aikaan trubaduurit lauloi pöytämme edessä bäkkäreitä, maksua vastaan tietenkin ja tuuli sai kaipaamaan sitä unohdettua pitkää paitaa. No tarjoilija huomasi hätäni ja toi BANAANIN.Kiitos, mutta ei toiminut. Henki kulki, mutta ikävä pisto joka kerran kun       nielaisin. NO, päätin pärjätä hotellille asti ja kaivoin sen sitten omin pikku sormin ulos kurkusta. Ehkä epämiellyttävin kokemus ikinä. Voin kertoa, tästälähtein ei enää seafoodia, paitsi Fish 'n chipsejä. Ja kalapuikkoja. Ja lohta... kiitos. Mutta reissu oli kyllä loistava! Seuraavaksi olisi kuitenkin kiva lähteä katsomaan mitä muuta Indonesialla on tarjottavanaan kuin Bali..

 

vesiputousvau
Viikko sitten saatiin uusi harjoittelija ja kämppis, joka on erittäin tervetullutta seuraa. Mutta mulla itsellä on kohtsillään muutto tuohon lähelle talonvahdiksi... Käytiin sitten yhdessä lauantaina varmistamassa että Jakartassa ON merenrantaa. Käytiin Ancolissa joka on lähinnä perheille suunnattu mesta. Oli todella outoa että Jakartassa löytyi meri ja AURINKOA! voi että sitä kuumuutta ja hien määrää. Epätodellista mutta totta. Sen takia otin ja pyörryin. Onneksi kerkesin ilmoittaa tästä tulevasta tapahtumasta ja kaikki meni ok. Ihanat seuralaiseni auttoiva ja pääsin taas jaloilleni. Siis luultavasti tämä johtui siitä, kun en juonut yksinkertaisesti tarpeeksi vettä.

bannaania







Elä mäne!

Ruotorafla, atmosfääri oli kivempi mitä kuva antaa ymmärtää
Sivettikissa ja kakkaa. Karmea häkki..




















kaffetta
Täällä on nyt meneillään Jakarta International Dance Festival ja käytiinkin sen avajaiset tsekkaamassa. Ihan kivat. Paitsi että vika esitys oli niin paska että lähettiin kesken pois :D Mut siinä oli suuressa osassa kertoja joka puhui vain indonesiaa, joten oltiin oikeutettuja teksityksen puuttuessa lähtemään pois. Internationaalista indeed... Päästiin myös telkkariin, mutta onneks ei tietoa tuleeko se ulos ollenkaan kun niin huonosti esiinnyttiin. Piti siis sanoa yhteen ääneen jotain indonesiaksi ja tietysti jäädyin täysin...  Kulttuuria  (no melkein) käytiin katsomassa tässä Lassen kanssa elokuvan muodossa. Dark Shadows oli leffa ja ihan katsottava. Olihan siinä Johnny Depp. Täällä on tosi muuten mukavat ja hyvät leffateatterit ja kaikenlisäksi edullisia!! 2 lippua ja popparit yhteensä 8e. Ja tietenkin, sain mahan niistä popkorneista tosi kipeäksi ja satoi vettä, eli taksijonot oli hullun pitkät. Epämiellyttävin tilanne heti kalanruoto-tilanteen jälkeen.
Että semmosta tälläkertaa.


Kameralla olen hutkinut muutamia otoksia ja yleisön (äitin) pyynnöstä laitan kuvia parista apinasta ja muutakin! Hyvin aseteltuna tietenkin :D Btw, siellä monkeyforestissa apinat liikkui vapaasti ja saattoi hypätä ihmisten niskaan. Ei saanut huutaa eikä juosta, muuten ne puraisee. Sain yhden selkääni ja varmaan ne ottamani 2 rabiesrokotetta antoi en verran seesteisen olon etten huutanut. Ei purrut JEI!


Jakartan meri!